• English
  • Italiano
  • Español
  • Français
  • Čeština
  • Deutsch
  • Suomi
  • Nederlands
  • Ελληνικά
  • עברית
  • Norsk Nynorsk
  • Euskara

Pilotit

Home/Pilotit
Pilotit 2017-12-06T11:44:53+00:00

Maatalous

Big data teknologia (BDT) vaikuttaa laajasti talouteen, mukaan lukien perinteiset alat kuten maatalous, jossa sitä on alettu toteuttaa täsmäviljelyn (precision farming, PF) otsikon alla.
BDT-ratkaisut perustuvat viljelyalojen paikkatietoihin ja tilalla suoritettavien toimenpiteiden reaaliaikaiseen seurantaan ja niiden avulla pyritään tehostamaan resurssienkäyttöä ja vähentämään päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta. Täsmäviljelyssä tuottoa kasvatetaan vaikuttavien tekijöiden (viljelylajikkeiden, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden, kastelun, jne.) täsmällisellä valinnalla ja annostelulla, sadon optimaalisen kasvun ja kehityksen varmistamiseksi.

Eurooppalaiseen maanviljelyjärjestelmään kuuluu sekä pieniä ja suuria maatiloja. Jotta pilotti vastaisi eri toimijoiden erilasiin tarpeisiin, järjestelmään syötetään analysoitavaksi eri tarkkuustasoilla olevaa tietoa. Tarkempi tieto on suunnattu kaikenkokoisille tiloille, mutta se kohdennetaan erityisesti maksukykyisille toimijoille, kuten suurtiloille tai tiloille, joiden nettotuotto pinta-alaa kohti on korkea. Tarkkaa tietoa kerätään pääasiallisesti paikallisten antureiden avulla, kun taas laajemman mittakaavan tieto perustuu satelliittikuvaukseen, maanmittaustietoon ja maatalouslaitteistoista saataviin tietoihin.
Kaukokartoitustietoa ja yksityiskohtaista tietoa analysoidaan (työpaketti 4, Big data analytics) ja käytetään eri puolilla Eurooppaa toteutettavien pilottien arvioinneissa.

Big data analysoinnin avulla pilottien vetäjät saavat käyttöönsä pitkälle jalostettua paikallatietoa (paremmin havainnollistettua informaatiota), ohjeistusta (ajastettuja toimenpidesuosituksia, maaperäanalyysejä, reaaliaikaisia säätila- ja tuholaisraportteja, jne.) sekä ennakkosuunnitelmia (ajantasaista ja historiallista tietoa paikallisten satoennusteiden ja ilmiöiden mallintamiseksi).

Pilottien rakenne

  A. Tarhojen täsmäviljely , mukaan lukien viinin- ja oliivinviljely
A1. Oliivien, hedelmien, rypäleiden ja vihannesten täsmäviljely
A2. Big Datan hallinta kasvihuone-ekosysteemeissä

  B. Peltojen täsmäviljely
B1. Viljakasvit ja biomassa
B2. Koneiden hallinta ja ympäristöasiat

  C. Maataloustuet ja vakuutukset
C1. Vakuutukset
C2. CAP tuki

Kalastus

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan kalastus maailman merialueilla kasvoi jatkuvasti vuoteen 1996 asti, jolloin tuotanto kohosi yhteensä 86,4 miljoonaan tonniin. Tämän jälkeen trendi on ollut laskeva. Vuonna 2011 maailmanlaajuinen tuotanto oli 82,6 miljoonaa tonnia ja vuonna 2012 enää 79,7 miljoonaa tonnia. Biologisesti kestävien kalakantojen osuus kaikista arvioiduista kalakannoista oli vuonna 1974 90 prosenttia ja pieneni vuoteen 2011 tultaessa 71,2 prosenttiin.
Maailmanpankin ja FAO:n mukaan kalastus on alihyödynnetty voimavara. On arvioitu, että tuotantoa voitaisiin kasvattaa 50:llä miljardilla dollarilla vuodessa, jos kalastuslaivastoja hallinnoitaisiin tehokkaammin ja vältettäisiin yli-investointeja. Kalatalouden kasvu perustuu siis jatkossa parempaan merellisten luonnonvarojen hallintaan, kalastuspanostusten pienentämiseen ja korkeampaan saalisarvoon.

Kalastuspilotin fokusalueita ovat Pohjois-Atlantin pienten pelagisten lajien kalastus ja trooppinen tonnikalanpyynti. Näiden alueiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on yli 13 miljoonaa tonnia vuodessa.

Polttoainekulutuksen lisäksi, huolto- ja korjaustoimenpiteistä aiheutuvilla kustannuksilla ja toiminnan keskeytyksillä on merkittävä vaikutus sekä kalustokustannuksiin että ympäristövaikutuksiin. Tässä pilotissa kehitetään teknologioita alusten energiatehokkuuden ja ennakoivan huollon edistämiseksi, tarjoamalla tukea operatiivisiin päätöksiin, kuten:

  • Aluksen lastaus (runkovastuksen ja polttoaineen kulutuksen pienentämiseksi);
  • Reitinvalinta (Polttoainekulutuksen pienentäminen huomioimalla sääolosuhteet);
  • Kuntoperustainen ylläpito (Ennakoiva huolto perustuen koneiston sensoritietoon) ;
  • Optimoitu käyntijärjestys kalojen houkutuslaitteilla (FAD);
  • Kalastussuunnittelua tukevaa tietoa parhaiten soveltuvista kalastusalueista ja kalastusmenetelmistä.

Lisäksi kalastuspilotti:

  • Osoittaa että yhdistämällä olemassa olevista lähteistä saatavaa informaatiota kuten saalisraportteja, merenmittaustietoja, meritieteellisiä simulointeja sekä kalakantojen simulointeja ja havaintoja voidaan hyödyntää kalakantojen ja niiden esiintymisen arviointiin. Osa näistä tiedoista saadaan kaukomittauksilla, osa aluksilta sensoreiden ja kommunikointivälineiden avulla.
  • Tarjoaa tietoja ennusteisiin koskien eri markkina-alueita, jotta pelagisten lajien kalastus voidaan kohdistaa optimaalisesti ja kuluttajille voidaan tarjota tietoa kalatuotteiden ekologisesta jalanjäljestä ostopäätösten tueksi.

Kalastuspilotin osakokonaisuudet:

 A: Kalastusaluksen välittömat operatiiviset valinnat
A1: Tonnikalan valtameripyynnin operatiiviset valinnat
A2: Pienten pelagisten lajien kalastus

 B: Kalastuksen suunnittelu
B1: Tonnikalan valtameripyynnin suunnittelu
B2: Pienten pelagisten lajien pyynnin suunnittelu

  C: Kestävä kalastus ja markkina-arvo
C1: Pelagisten kalakantojen arviointi
C2: Pienten pelagisten lajien markkinaennusteet ja jäljitettävyys

Metsätalous

Metsäpilotin tavoitteita:

  • Metsän hyvinvoinnin ja metsävaurioiden automaattinen tunnistaminen, esimerkiksi lumen, ukkosmyrskyjen, kuivuuden sateen ja metsäpalojen tunnistaminen satelliittikuvauksen avulla; hakkuukarttojen tuottaminen seurantatarkoituksiin.
  • Puuvarojen optimointi. Puiden luokittelu ilmasta käsin tehtävän monitoroinnin kuten laserskannauksen avulla ja älykäs runkojen luokittelu eri käyttötarkoituksiin (sahatavara, sellu, tekstiili, biopolttoaine jne.) kysynnän ja tarjonnan perusteella.
  • Integroitujen työkalujen ja uusien toimintamallien kehittäminen, joissa huomioidaan suojelualueet ja muut kuin puupohjaiset tuotteet ja samalla pyritään maksimoimaan puuston kasvu ja taloudellinen tuotto. Tämä on askel eteenpäin useimmissa Euroopan maissa, jossa perinteiset metsänhoitomenetelmät perustuvat staattisiin, istutusvaiheessa laadittuihin suunnitelmiin.

Metsäpilotin osakokonaisuudet

  A. Monitahoinen joukkoistaminen / e-palvelut
A1. Helppo tiedonjako ja verkottuminen
A2. Seuranta- ja hallintatyökalut metsänomistajille

  B. Metsän hyvinvointi / Kaukokartoitus
B1. Vieraslajien hallinta – taudit – metsänhoito
B2. Metsävaurioiden etävalvonta

  C. Metsätietopalvelut
C1. Web-pohjainen kartoituspalvelu viranomaispäätösten tueksi
C2. Sähköisen asioinnin metsätietopalvelu